Melun luonne

Melu on ääntä, jonka kuulija mieltää epämielyttäväksi. Mittarilla ei pysty erottelemaan ääntä melusta.

Ääni on paineaaltoja ilmassa. Potkuri kehittää työntövoimaa siten että se pumppaa ilmaa eli luo ilmaan paineaaltoja. Potkuri on siis eräänlainen kovaääninen! Toki potkurin toteutuksella voidaan suuresti vaikuttaa minkälaista ääntä se kehittää.

Pienlentokoneissa käytettävä polttomoottori toimii jaksollisesti. Männän päällä tapahtuu palotapahtumia tiheään ja näiden palokaasut johdetaan pakoputkiston kautta ulos. Pakoputkesta tulee siis jaksollisia kaasupurkauksia, eli paineaaltoja. Pakoputken suunnittelulla (ja äänenvaimentimella) tähän voidaan vaikuttaa.

Pienlentokoneen ääni muodostuu kahdesta komponentista; potkuriäänestä ja moottorin pakoäänestä. Akustiikan perusperiaatteiden mukaisesti, jos näistä äänenlähteistä toinen on merkittävästi toista suurempi (>10 dB), ei sen hiljaisemman äänen vaimentaminen juurikaan vaikuta kokonaisäänenvoimakkuuteen.

Tyypillisesti pienlentokoneen potkuriäänen taajuus on noin 80 Hz ja pakoäänen samaa luokkaa. Ääni on siis aika matalataajuista ja vaimenee hitaasti etäisyyden kasvaessa.

Mutta niiden suunta ei ole sama. Potkuriäänin on voimakkaimmillaan potkurikehän tasossa (eli juuri kun kone ohittaa kuulijan) ja pakoääni koneen takana (pakoputken suun suunnassa). Kun nämä äänet ovat usein suunnilleen samanvoimakkuiset ja kuitenkin hieman eri taajuuksilla, syntyy potkurikoneen tyypillinen ääni. Äänen voimakkuus vaeltelee ja suuntavaikutus on selkeä. Potkurikoneen ääni ei ole tasaista huminaa (kuten vaikka auton ääni), vaan omanlainen, helposti tunnistettava ääni.

Jos ääni, jonka luonne on erilainen kuin taustamelu, on hiljaisempi kuin tuo taustamelu, ihminen pystyy erottelemaan sen taustamelusta. Tähän perustuu puheen ymmärtäminen meluisassa ympäristössä. Mutta myös lentokoneen melu on helppo havaita taustamelun seasta, vaikka se olisi selvästi hiljaisempaa kuin se taustamelu.